Viime viikot ovat olleet raskaita niin henkisesti kuin fyysisestikkin. Raskainta on ollut huomata omien toiveiden ja haaveiden mureneminen. Juuri kun olin vaipumassa epätoivon suohon sattui kirjakaupassa silmiinin Pekka Hämäläisen kirjoittama Myönteisyyden mahtava voima.  Hän kertoo kirjassaan useiden esimerkkien avulla kuinka myönteinen ajatus räjäyttää turhan painolastin päästä ja raivaa tilaa uusille mahdollisuuksille. Ilta illalta luin kirjaa ja ahmin sisääni myönteisiä ajatuksia ja voin sanoa, että se toimii. Minulla on päämäriä jotka haluan toteuttaa ja vaikka välillä näytti, että edessäni on liikaa esteitä niin päätin edetä kivi kerrallaan menetelmällä. Tiettyjen asioiden ja toiveiden suhteen olin liian hätäinen, halusin saavuttaa lopputuloksen liian nopeasti. Nyt olen oppinut sen, ettei minun tarvitse yhtenä päivänä koko peltoa kääntää vaan riittää, että käännän kiven kerrallaan.

Pekka Hämäläinen; Myönteisyyden mahtava voima. Huumori voi joskus pelastaa toivottoman tilanteen.

Riikonen oli työpaikallaan alituinen myöhästelijä ja hän oli saanut jo useita varoituksia. Viimeisen varoituksen annettuaan esimies oli sanonut että tämä oli ehdottomasti laitimmainen myöhästyminen. Jos yksikin vielä tulee hän saa potkut. Riikonen oli hyvin tietoinen asiasta, mutta juuttui vasten omaa syytään jälleen eräänä aamuna liikkenneruuhkaan. Hän saapui työpaikalle puolituntia myöhässä. Esimies oli käytävällä vastaanottamassa häntä kireä ilme kasvoillaan. Työkaverit seurasivat tilanteen kehittymistä jännittyneinä. Riikonen pakotti hymyn kasvoilleen, ojensi kätensä esimiehelleen ja sanoi: " Hyvää päivää. Nimeni on Mika Riikonen. Haen työpaikkaa, joka käsittääkseni vapautui juuri 30 minuuttia sitten. Löytääkö varhainen lintu madon?" Kaikki purskahtivat nauramaan, myös esimies. Riikonen sai pidettyä työpaikkansa- sillä ainoalla asenteella, joka pystyi auttamaan- naurulla.