Olen varmaan tulossa vanhaksi kun minulle on tullut tämä ääretön rakkauden kaipuu. Tai ehkä se johtuu siitä, että lapset eivät enää tarvitse minua niin paljon kuin pienenpänä. Tiedä häntä, mutta melkein päivittäin haaveilen löytäväni sen oman puoliskoni jolla olisi samanlaiset elämän arvot ja unelmat kuin minulla. Ongelmana tässä on vain se, että kun teen niin paljon töitä niin ei jää aikaa etsiä ketään. Nettitreffejä olen kerran kokeillut ja se oli niin kamottava kokemus, että saa jäädä viimeiseksi.

Olisi niin ihanaa illalla käpertyä jonkun viereen nukkumaan, odottaa toista kotiin, laittaa ruokaa ja ihan vaan vaikka mennä yhdessä kauppaan. Mutta ei, täytyisi varmaan tilata Hobby Hallista pesukone tai jotain ja toivoa miespuoleista postilähettiä tuomaan se. Ottaisikohan ne postilla vastaan toiveita, et haluaisin sen lähetin olevan ruskeasilmäinen, lempeäkatseinen, luonnossa viihtyvä jne.

Noista ruskeistasilmistä sen verran et en tiedä mikä niissä vetoaa minuun, olen jo aivan pikkulikasta lähtien toivonut ruskeasilmäistä miestä. Ja sit mun kohdalle on sattunut vaan näitä sinisilmäsiä, ei ihme ettei onni ole kestänyt ; ))